Kesälomien jälkeen hankkeessa julkaistiin työpaketti 1 osalta raportti eli kartoitus siitä, millaista ilmiöpohjaista hyvinvointi- ja turvallisuustietoa (hytu) eri toimijoilla on ja mitkä ovat käytössä olevat tiedolla johtamisen käytännöt sekä tarpeet. Raportti on ollut Lapin yliopiston vastuulla, mutta Lapin ammattikorkeakoulun henkilöstö on ollut mukana vahvasti taustakartoituksessa (kysely, haastattelut ja työpajat). Alla tiivistelmä raportista sekä tuloksien yhteenveto. Koko raportin pääset lukemaan täältä https://indikaattoreistailmioihin.fi/files/2024/09/TP1-taustakartoitusraportti-LAY.pdf.
Elokuussa aloitimme myös yhteiskehittämisen työpajat, jossa kehitämme yhdessä digitaalisen työkalun demoa.
Tiivistelmä työpaketti 1 raportista (ChatGPT hyödyntäen)
Työpaketin tarkoitus/tavoite
Ilmiöpohjaista, laadullista ja analysoitua hyvinvointi- ja turvallisuustietoa (hytu -tietoa) ei ole riittävästi ja systemaattisesti saatavilla päätöksentekoa, toimenpiteiden kohdentamista sekä niiden vaikuttavuuden arviointia varten. Taustakartoituksen tavoite oli tarkastella ilmiöpohjaisen tiedon tämän hetkistä tilaa digitaalisen demon rakentamiseksi ja tunnistaa tiedollisia tarpeita eri hyvinvointi- ja turvallisuustoimijoilta, kuten järjestöiltä, yrityksiltä, kunnilta, viranomaisilta, seurakunnilta ja kylätoimijoilta.
Aineistonkeruu
Tietoa kerättiin kyselyjen, haastattelujen ja työpajojen kautta. Kyselyillä kartoitettiin toimijoiden tiedon tarpeita ja arjen ilmiöitä. Haastatteluissa syvennettiin näitä teemoja, ja työpajoissa vietiin prosesseja eteenpäin.
Keskeiset haasteet ja ilmiöt
Aineistosta nousi esiin useita toistuvia teemoja ja haasteita, kuten talouden vaikeudet, yksinäisyys, osallisuuden puute, mielenterveysongelmat, nuorten ja ikäihmisten hyvinvoinnin haasteet, sekä haasteet maaseudulla asumisessa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Erityisesti lasten ja nuorten pahoinvointi, osallisuus, työikäisten hyvinvointi ja maahanmuuttajien kotoutuminen nousivat esiin ilmiöinä, joihin tarvittaisiin lisää tietoa, jotta asukkaita voitaisiin tukea.
Tiedonlähteet ja -käyttö
Tiedonhankinnan lähteet olivat monipuolisia, mutta painottuivat asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksiin ja havaintoihin. Haastatteluissa nousi esiin tarve parantaa tiedon jakamisen ja hyödyntämisen prosesseja sekä kehittää yhteisiä tiedonvaihtokanavia, kuten huoli-linja ja tiedonvaihtoa tukeva digitaalinen alusta.
Tiedon jakaminen ja käytön haasteet
Organisaatioiden edustajat olivat kriittisiä ajan ja resurssien riittävyydestä tiedon jakamiseen. Eniten kannatusta saivat sähköinen alusta ja verkkolomakkeet tiedon jakamisessa. Sovellukselle esitettiin vaatimuksia, kuten helppokäyttöisyyttä, paikallisten erityispiirteiden huomioimista, tietoturvaa sekä mahdollisuutta analysoida ja jalostaa tietoa päätöksenteon tueksi.
Teknologia ja tiedonhallinta
Haastatteluissa esitettiin toiveita verkkopohjaisesta alustasta ja sisältäisi analyysiohjelman tiedon prosessointiin. Tiedon tulisi olla ajantasaista ja helposti hyödynnettävissä eri toimijoiden tarpeisiin. Sovelluksen tulisi mahdollistaa myös kokemuksellisen tiedon ja tilastotiedon yhdistäminen.
Johtopäätökset ja suositukset
Työkalun kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota tiedon jakamisen helppouteen ja yhteisten tietoprosessien luomiseen. Sitoutuminen työkalun käyttöön on avainasemassa, ja sen tulisi olla organisaatioiden johtajien tukemaa. Sovelluksen avulla voitaisiin parantaa yhteistoimintaa, tilannekuvan muodostamista ja ennakoida tulevia ilmiöitä paremmin.
YHTEENVETO TYÖPAKETIN 1 TULOKSISTA
- Hyvinvointi- ja turvallisuustiedon keräämisen ja jakamisen kehittämiseen on Lapissa hyvä potentiaali. Etenkin kokemusperäisen tiedon lisääminen vahvistaisi hytu-tiedon monipuolisuutta, kattavuutta ja hyödynnettävyyttä.
- Tiedon käyttökelpoisuuden ja laadun vaatimus on, että se on koottua, luotettavaa, ajantasaista ja jäsenneltyä.
- Digitaalinen työkalu mobiilisovelluksena nähtiin toimivana välineenä ja erityisesti sijaintitietoon liitettävä havainto / merkintä hyödyllisenä ominaisuutena.
- Tekoäly nähtiin hyödyllisenä, kun halutaan vertailevaa tietoa esimerkiksi samankokoisten kuntien välillä. Myös eri asiakirjoista saatavat koonnit päätöksentekoa varten ja erityisesti indikaattori- ja havaintotiedon yhdistelmät nähtiin lisäarvoa tuottavina.
- Työkalun ei yksinään nähdä tuottavan tekoälyavusteisestikaan luotettavaa ja käyttökelpoista analyysia tietoprosesseissa, vaan prosessi vaatii ihmisen pääkäyttäjäksi.
- Tiedon jakamisessa vuorovaikutuksella on keskeinen rooli. Ihmisten välistä kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta ja yhteistyösuhteita tiedon vaihdon äärellä ei täysin voida korvata digitaalisella työkalulla tai verkkoympäristössä tapahtuvalla vuorovaikutuksella.
- Työkalun funktio on tärkeää määrittää: potentiaalia nähdään toisaalta kaiken kansan havaintojen ilmoituskanavana ja toisaalta ammattilaisten työvälineenä, jossa jaetaan vain valikoiduille viranomaisille suunnattua tietoa.
- Työkalun käyttöönotto ja hyöty edellyttää prosessin aikana rakentuvaa verkostoa, monialaista yhteistyötä sekä toimijoiden sitoutumista työkalun käyttöön.